Sukuseurat

MIKÄ ON SUKUSEURA?

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää sukujen historiaa ja vaiheita sekä tehdä sukututkimusta. Sukuseurat tekee myös kotiseututyötä. Jokaiseen sukuseuraan liittyy sukunimi ja sukuseuran jäseniä voivat olla kyseisen sukunimen omistavat tai entiseltä sukunimeltään liittyvät sukuun. Tai jos jompikumpi vanhemmista on kuulunut sukuun nimellään. Sukuseuran jäsenet eivät ole välttämättä verisukulaisia keskenään vaikka sukunimi on sama. Sukuun liittyy useita sukuhaaroja, jotka muodostuvat eri esi-isistä, joilla on ollut sama sukunimi.

 

KUINKA SUKUSEURA TOIMII?

Sukuseuran toimintaan kuuluu tärkeänän osana sukututkimus, jossa tutkitaan kunkin suvun eri sukuhaaroja suoraan alenevassa polvessa. Sukukokouksia järjestetään suvusta riippuen vuosittain tai muutaman vuoden välein. Kokoukset järjestetään usein paikkakunnalla, jossa on esiintynyt paljon kyseisen suvun jäseniä. Useilla sukuseuroilla on omat verkkosivut, joilta löytyy tietoa ko suvusta. Sukuseurat arkistoi omaan sukuunsa liittyvää materiaalia. Toimintaan kuuluu myös erilaisten retkien ja muiden tapahtumien esim. kesäpäivien järjestäminen. Yhteistyö kotiseutuyhdistysten kanssa on myös olennainen osa toimintaa. Sukuseura voi julkaista omaa sukulehteä. Facebook on verkkosivujen ohella tärkeä sukuseurojen yhteydenpito- ja tiedotuskanava. Sukuseuroilla voi olla oma vaakuna tai muu tunnus ja myydä sukuun liittyviä oheistuotteita kuten paitoja ja koruja.

 

PERINNE

Sukuseurojen keskusliitto on perustettu vuonna 1979. Se toimii eri sukuseurojen yhdyselimenä. “SSK:n toimiston tehtäviin kuuluu sukuseuratoiminnan ja sukututkimuksen tekeminen tunnetuksi sekä yhdistysten opastus ja neuvonta.” (Lähde:Wikipedia).

Sukuseuratoimintaa on ollut 1900-luvun alkupuolelta lähtien.

 

SUKUKOKOUKSET

Sukukokouksia järjestetään suvusta riippuen vuoden tai useamman vuoden välein niillä paikkakunnilla, joissa suku on ollut vahvasti läsnä. Sukukokoukseen voi tulla saman suvun jäsenet riippumatta siitä, kuuluvatko he jäseninä sukuseuraan vai eivät. Sukukokouksissa olevan ohjelman esiintyjät pyritään löytämään saman suvun sisältä. Mukaan kutsutaan myös tunnettuja suvun jäseniä. Sukukokoukset on tärkeitä kohtaamispaikkoja eri suvuille kun ihmiset on hajaantuneet ympäri maata ja maailmaa ja sukutapaamiset muuten ovat harventuneet.

Suomalaisia sukuseuroja:

VÄÄNÄSTEN SUKUSEURA

Väänästen sukuseura on perustettu vuonna 1937 ja sukuseuraa johtaa hallitus. Väänästen sukuseuralla on oma tunnus, joka on suunniteltu vuonna 1945. Heillä on myös oma muistokivi, jossa on erään pohjois-savolaisen Väänästen sukuhaaran kanta-isän nimi. Muistokivi sijaitsee Siilinjärven Kehvolla. Sukututkimus on osa toimintaa ja sen avuksi on perustettu sukututkimustoimikunta, joka pyrkii järjestämään vuosittain sukututkimusseminaarin. Väänästen sukuseura toimittaa kerran vuodessa ilmestyvää Väänästen sukupuu-lehteä. Lisäksi on julkaistu neljä Väänästen suvusta kertovaa kirjaa. Tarkoitus on julkaista sukuhaaroittain Väänästen sukuhistoriateokset.

 

VESTERISTEN SUKUSEURA

Vesteristen sukuseura perustettiin vuonna 1968 Rautalammilla. Vanhojen vuodelta 1541 olevien ensimmäisten savosta laadittujen maakirjojen mukaan Vesterisiä asui tuolloin Juvalla, Säämingissä ja Rantasalmella. Sukukokouksia järjestetään joka kolmas vuosi eri puolella Suomea. Niinä vuosina kun sukukokouksia ei järjestetä, sukuseura on tehnyt matkoja eri puolelle Suomea ja Venäjän Karjalaan. Suvun lehti, Vesteristen viesti, ilmestyy kerran vuodessa. Vesteristen sukukirja on ilmestynyt vuonna 2007. Lisäksi on kaksi muuta suvusta kertovaa kirjaa. Sukuseura myy omalla tunnuksellaan merkittyjä lippalakkeja, t-paitoja ja esiliinoja. Vesterisillä on myös oma pöytäviiri. Kuuluisia Vesterisiä on esim. harmonikkataiteilija Vili Vesterinen.

 

IKOSEN SUKUSEURA RY

Ikosen Sukuseura ry on perustettu vuonna 1991 Juvalla. Alkuaan suku on pääosin savolaisista ja karjalaisista suvuista. Ikosten sukua esiintyy eniten Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ja suvun jäseniä löytyy myös Venäjän Karjalasta Viipurin ympäristöstä.  Sukuseuran toimintaan kuuluu sukututkimus, sukukokoukset ja eri sukuhaarojen kokoontumiset. Ikosten suvun sukututkimus on aloitettu jo 1930-luvulla. Sukukokous on joka toinen vuosi. Sukuseuralla on omat facebook-sivut. Seuran jäsenille lähetetään tiedote 2-3 kertaa vuodessa. Sukututkimuksen avuksi on perustettu sukututkijaryhmä. Suvulla on oma vaakuna. Seura on julkaissut kaksi sukukirjaa. Myös muita sukutuotteita on saatavilla mm. pöytäviiri ja isännänviiri.

 

VAITTISTEN SUKUSEURA RY

Vaittisten sukuseura ry on perustettu 1996 Kiteellä. Suvun vanhimmat alueet ovat olleet Kivennavan ja Ruokolahden Vaittilan kylät, jossa Vaittisia on ollut jo 1400-luvulla. Myöhemmin Vaittisia on ollut muualla Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalan eteläosissa sekä Viipurin ja Sortavalan seudulla Venäjän Karjalassa. Vaittisten suvun vaiheista on ilmestynyt 2-osainen sukukirja. Sukuseura järjestää sukukokouksia ja matkoja eri puolelle Suomea, Venäjän Karjalaan ja Viroon. Sukuseuran tiedote ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Vaittisten suvulla on oma pöytästandaari ja isännänviiri.

 

HAVERISTEN SUKUSEURA

Haveristen sukuseura on perustettu vuonna 1986. Seura vaalii suvun perinteitä, tekee sukututkimusta ja arkistoi sukuun liittyvää materiaalia. Haveristen sukuseura järjestää sukupäiviä, erilaisia kursseja ja tekee retkiä. Suvun vaiheista on tehty Haveristen kirja I. Toinen kirja on tekeillä.  Sukuseura toimittaa myös omaa lehteä Pyällyspuu. Haveristen sukua on ollut Suomessa ainakin 1400-luvulta lähtien. Nykyään Haverisia löytyy erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta sekä pääkaupunkiseudulta. Haveristen sukuvaakuna on ilmestynyt vuonna 1993. Suvulta löytyy muiden tuotteiden lisäksi mm. pöytästandaari ja adressi. Haveristen suvulla on myös oma marssilaulu.

 

LEMPIÄISTEN SUKUSEURA ry

Lempiäisten sukuseura on perustettu vuonna 1989. Seura tekee sukututkimusta, järjestää sukujuhlia ja vuosittain kesämatkoja, jotka ovat suuntautuneet Suomen lisäksi Venäjän Karjalaan. Lempiäisten sukuseuran yhtenä tarkoituksena onkin tutustua suvun esivanhempien asuinpaikkoihin. Suvun vaakuna on julkistettu vuonna 1999. Lempiäisten suvusta on ilmestynyt neljä sukukirjaa. Lempiäisten suku on lähtöisin Lappeelta, nykyisen Lappeenrannan kaupungin alueelta. Suvusta on löytynyt tällä hetkellä kolme sukuhaaraa; Lappeen, Rautjärven ja Uusikirkon Lempiäiset. Sukuseuran yhtenä toiminta-ajatuksena on lähentää suvun eri sukupolvia ja lisätä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

 

TIKKASTEN SUKUSEURA RY

Tikkasten Sukuseura ry on perustettu 1948 Iisalmessa. Sukukokous on joka kolmas vuosi. Seuran tarkoitus on yhdistää sukua ja kunnioittaa suvun perinteitä. Sukututkimusta on alettu organisoida vuodesta 2006. Tikkasten suvulla on oma vaakuna ja laulu. Muita tuotteita ovat mm. erilaiset addressit, pöytästandaari ja isännän viiri. Tikkasten suvusta on ilmestynyt useita sukukirjoja. Sukuseuran lehti, Tikkasten Sanomat, ilmestyy vuosittain. Vanhimmat Tikkasten asuinpaikat löytyvät Laatokan Karjalasta ja Karjalankannakselta. Sittemmin Tikkasia on esiintynyt Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Nykyään Tikkasia on satoja myös pääkaupunkiseudulla.

 

KORHOSTEN SUKUSEURA RY

Korhosten sukuseura ry on perustettu vuonna 1981. Sukuseura pitää yhteyttä suvun jäsenten keskuudessa, tekee sukututkimusta ja kerää perinnetietoutta. Seura järjestää kesäjuhlia ja sukukokouksia. Korhosten kantaisän Pekka Korhosen (1575-1635) sukupuunistutus ja siunaus vuonna 2013 Rautavaaralla. Suomessa Korhosia on esiintynyt eniten Oulun läänissä ja savossa. Osa sukua on peräisin Venäjän Karjalasta. Sukuseuran lehti ilmestyy kahden vuoden välein. Sukukirjoja on ilmestynyt yksi. Seuralla on useita jäsentuotteita mm. koruja, pöytästandaari ja postimerkki. Näissä on kuvattuna Korhosen sukuseuran logo. Korhosten sukuseuralla on omat facebook-sivut.

 

PIETIKÄISTEN SUKUSEURA RY

Pietikäisten sukuseura on perustettu vuonna 1970. Sukukokouksia on pidetty vuosittain. Toimintaan kuuluu muiden sukuseurojen tapaan sukututkimus ja yhteydenpito suvun jäsenten kesken sekä tallettaa tietoa suvun vaiheista. Pietikäisten sukuseura ry jakaa lahjakkaille suvun jäsenille stipendejä opiskelua tai harrastustoimintaa varten. Suvusta on julkaistu useita sukukirjoja ja löytyy mm. pöytästandaari ja isännänviiri. Ensimmäiset merkinnät Pietikäisistä löytyy 1500-luvulla Juvalta. 1600-luvulla Pietikäisiä oli merkitty Iisalmen seudulle. Pohjois-Savo onkin Pietikäisten suvun vahvaa aluetta.

 

KAUPPISTEN SUKUSEURA RY

Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1956 Helsingissä. Sukuseura vaalii suvun perinteitä ja pitää yllä yhteenkuuluvaisuutta suvun jäsenten kesken sekä tekee sukututkimusta. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Varhaisin asuinpaikka on Etelä-Savossa, Joroisten ja Pieksänmaan rajalla ja peräisin 1400-luvulta. Sukujuhlia seura järjestää n. kolmen vuoden välein. Sukuseuran lehti, KauppisViesti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kauppisten suvusta on ilmestynyt useita sukukirjoja. Sukuseuralla on myös oma vaakuna.